Annan päivänä 9.12. aloitettiin entisaikaan joulunvalmistelut leipomisineen. Sanottiin myös, että »Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan», mutta keskitytään nyt ensin leipomuksiin ja erityisesti piparkakkuihin. Sillä mitä olisikaan joulu ilman pipareita? On hauskaa, että suomalaiseen jouluun kuuluu myös eksoottisia tuoksuja ja makuja, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, nuo piparkakun herkulliset mausteet.
Piparkakkuja ei Suomessa 1700-luvun alussa maisteltu juuri muualla kuin kartanoissa ja säätyläisten kodeissa. Tämä mausteinen herkku rantautui maahamme kuinkas muuten kuin Ruotsin kautta. Piparkakun nimi tulee maustepippurista, jota käytettiin pipareiden ainesosana Saksassa erityisesti 1600-luvulla. Nürnbergin seutu on yhä tunnettu pipareistaan, joita kutsutaan nimillä Lebkuchen tai Pfefferkuchen. Ensimmäiset maininnat piparileipureista ovat Ulmista vuodelta 1296 ja Nürnbergistä vuonna 1395. Myös piparkakkutalon suosio sai alkunsa Saksasta 1800-luvulla Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu –sadun ansiosta.
Englannissa piparkakut tunnetaan inkiväärikekseinä (gingerbread tai ginger buiscuits), joita myytiin esimerkiksi 1500-luvulla juhlapyhinä ja markkinapäivinä ja joihin liittyi onnen ja rakkauden symboliikkaa.
Taianomaista voimaa on uskottu olleen myös pipareiden esikoisessa eli mesileivässä, jonka historia ulottuu aina muinaiseen Egyptiin sekä antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Mesileipä tehtiin nimensä mukaisesti hunajasta, joka oli pitkään ainut käytettävissä ollut makeutusaine.
Keskiajalla mesileipää valmistettiin erityisesti luostareissa. Paaston aikana puutarhan yrteillä maustettu hunajakakku oli vahvistavaa ravintoa. Nunna Hildegard Bingeniläisen kanelia, muskottia ja neilikkaa sisältäneiden hermo- ja älypipareiden puolestaan kerrottiin hidastavan vanhenemista ja auttavan masentuneeseen sydämeen.
Suomeen piparkakku tuli kartanoihin ja säätyläiskoteihin 1600-luvulla, vaikka toki hunajaleipiä oli täälläkin maisteltu jo keskiajalla. Piparkakkujen reseptit olivat salaisuuksia, joita sokerileipurit tarkasti vaalivat. Ensimmäisen konditorian Suomessa avasi Sveitsin Graubüdenista tulleet sokerileipurit Porvoossa vuonna 1820.
Nykyään piparkakku ei ole enää harvojen herkku, vaan se kuuluu lähes joka kodin joululeivonnaisiin. Jokaisella on oma mielireseptinsä. Toiselle maistuu pehmeä ja paksu, toiselle rapea ja ohut pipari. Osalle taasen maistuu pelkkä jääkaappikylmä taikina suoraan kulhosta syötynä.
Artikkeli on julkaistu JouluTaika-lehdessä vuonna 2011. Teksti Tuula Lukic.
Anna on muunnos heprean armoa ja suosiota tarkoittavasta nimestä Hannah, ja kristillisessä perinteessä Annan päivä on pyhitetty Marian äidille. Suomalaiseen almanakkaan Anna otettiin vuonna 1705, jolloin juhlapäivä oli 15.12. , mutta jo muutaman vuoden kuluttua päivä siirtyi 9:een joulukuuta.
Porvoon joulu, joulu Porvoossa, JouluTaika, joulun taika